60 Juhlat juhlittu, joulu peruttu

Olin seremoniamestari terveenä. Tilasin hevibändin, kutsuin 60 vierasta nyyttäreille ja rakensin kulissit. Eteisemme oli pikimusta, kuin klubin hämärä nurkka ja lähes tunsin siellä virtsan tuoksun. Teemajuhliin pukeuduttiin ja ihmiset vapautuivat infernaaliseen menoon.

Nyt 4 vuoden tauon jälkeen pidimme pienet juhlat. Pääsijäiset tyttären unelmaopintoihin pääsemisen juhlistamiseksi. Suunnittelin, tilasin tarpeet ja valmistelin pitkällä tähtäimellä. Laadin juhlapuheen ja leikin ohjelmaksi. 

Selvisin hyvin omasta osuudestani ja juhlat olivat kivat. 

Heikoin lenkki on isäntä. Hänen niskaan on kaatunut vuosikausia minun tekemättömät työt ja sopeutuminen valtavaan elämänmuutokseen. Hän ei veny enää. 

Isäntää päivästä päivään jäytävä tilanne on ihmisten vaikea ymmärtää. Hän enää vain sinnittelee selvitäkseen pakollisesta. Hän ei kaipaa uusia reseptejä, käy marjassa eikä rakenna pihaan helppojakaan rakennelmia. 

Me selviydymme enää vain arjesta ja ihan pakollisista. Jos meille tulee kylään, on itse väsättävä juhla-ateriat. Joulu on peruttu. Sanoin tyttärelle, ettei tarvitse miettiä, missä ovat jouluna. Meillä joulu on arkipäivä. Voi mennä hyvällä omallatunnolla toiseen anoppilaan ja käydä meillä arkena. 

Tämä tuo meille joulurauhan.